Pitkähkön blogitauon jälkeen veri vetää taas tarinoiden pariin. Olen instaillut kesän aktiivisesti (@nonnaapinalandia), mutta syksyn tullen on tehnyt mieli kaivaa kamera esille. Olen myös innostunut lukemaan muiden blogeja uudelleen.
Olen kirjoittanut blogiani reilut kahdeksan vuotta. Elämä on muuttunut vuosien saatossa melkoisesti lasten kasvaessa ja elämän siirtyessä enemmän kodin ulkopuolelle. Blogi onkin muuttunut melkoisesti ensi vuosista.
Lasten kuvat ovat kadonneet ja käsitöiden esittelykin on jäänyt vähiin. Tällä hetkellä elämä pyörii teini-ikäisten lasten arjessa, ja omaa arkea hallitsee omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Työ on vienyt mennessään, ja ajoittainen stressikin vaivaa.
Tänä kesänä olen taas hakenut rentoutta ja voimaa metsästä. Metsään olen mennyt välillä yksinäni, välillä perheen tai ystävien kanssa. Toisinaan mukana on ollut sienikori, toisinaan olen hikoillut poluilla juosten tai pyöräillen.
Pohdinkin siis ääneen, että oletteko valmiita näkemään ja kuulemaan jotain uutta täällä apinalandiassa? Oletteko valmiita metsästämään kanssani mielenrauhaa ja tasapainoa elämään? Jättäkääpä puumerkkiä, kiitos!
Quite a break in my blog! I´ve been missing all this story telling. Instagram is nice, but not the same. You can find me there @nonnaapinalandia.
I´ve spent a lot of time in the forest this summer. Jogging, picking up mushrooms or berries. Alone or with my friends or family. It´s been quite a therapy.
In the future I would like to tell more about wellbeing and my way of finding balance in my life. Hope you´ll follow me!
